Olin näppärästi unohtanut viimeisen kuntoutuskurssin jakson, joka olisi alkanut tiistaina, joten keskiviikkona tuli pikalähtö töistä pakkaamaan ja jakamaan koiria hoitopaikkoihin. Suurkiitos kaikille apuun tulleille!!!! Kiusis meni Merille ja loppulauma Malmille. Myöhästyin nelipäiväisesti kuntoutuksesta reilut puolitoista vuorokautta, mutta otin sitten ilon irti loppuajasta viettämällä kaiken vapaa-ajan altaalla polskimassa :)
Suurin ongelma oli järjestää torstaiksi varattu osteopaattikäynti Tuikkeelle ja Veijarille. Onneksi kullanarvoinen Meri kiikutti Tuikkeen paikanpäälle ja pentuset saivat hoitonsa. Pentuset saivat runsaasti kehuja reippaudestaan ja hienosta jäntevästi fysiikastaan. Ja lasten pienien pintavikojen korjaantuminen näyttää ihan mahdolliselta. Tuikkeellahan on alapurenta ja Veijarin toinen palli antaa odottaa itseään.
Perjantaina menin sitten taas vaihteeksi suoraan kuntoutuskurssilta Malmin kautta Ojankoon vetämään treenejä. Tuikekin oli ollut tosi kiltti hoidossa ja se oli taas kerännyt uusia ihailijoita ;) Tosin Arton ensimmäinen kommentti oli, että miksi pidin 'tyhmän' Tuikkeen, enkä fiksua Armia (ent. Raisu) ;) Edellisen pentueen kanssa oli vähän sama ongelma eli pidin se 'hullun' pennun ja annoin ne fiksut lapset muille... Tosin tällä kertaa Tuike jäi kotiin lähinnä purentavikansa vuoksi. Ja onhan se muutenkin aika loistotyyppi <3 Tuike on yleisilmeeltään kovasti äitinsä oloinen eli pieni ja ponteva karvapallo. Tosin Tuike on supersosiaalinen, mitä äitinsä ei kyllä totisesti ole.
Lauantai meni myös Ojangossa hengaillessa. Menin sinne jo aamusta seuraamaan Pantsen ja Tanelin tehistreenejä ja jatkoin seuraavassa ryhmässä Kiusan ja Merin kanssa. Sitten käväisin pikaisesti Skomarsin torpalla Sumun syyskokouksessa, joka tosin oli ehtinyt jo loppua meidän saapuessa paikalle. Tuike sai kuitenkin moikkailla uusia ihmisiä, mikä on siitä ihan parasta. Ja sitten matka vei takaisin Ojankoon muditreffeille. Siellä oli tosin kovin pieni osanotto, mutta tapasin pari uutta mudituttavuutta eli Pyryn ja Jabeksen. Pyry kiehtoi Tuiketta kovasti, mutta pikkulikan vauhti ei vielä ihan riittänyt kunnon juoksuleikkeihin. Kaverukset ovat ihan saman värisetkin. Harmi että Kiusalla on juoksu, sekin olisi varmasti tykännyt Pyryn tavasta leikkiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti