Vaaraa ilmassa... Kiu uhmaa äitiään...
Äidilleskö tulit...
Lauma pääsi kaahaamaan Ojankoon ja kura lensi... Jotain on kihahtanut Kiusiksen hattuun ja se on jo pidemmän aikaa haastanut äitiään. Vimmalla on käsittämättömän pitkä pinna likkansa kanssa. Tänään Kiukiu tarvitsi kuitenkin taas kuritusta äidin kädestä... Onneksi Viippu osaa palauttaa neitosen maan pinnalle nopeasti ja tehokkaasti ;) Luulen, että Kiu kuvittelee itsestään liikoja, koska se on päässyt radalle minun kanssani. Täytyisi muistaa tehdä aina ensin jotain Viipun kanssa, mieluiten samalla radalla.
Tällä kertaa vain Tui pääsi hallille ja pikkulikka harjoitteli keppejä. Mamman pieni puuteli on 'ravista ja käytä' -mallia, sukuvika... Mutta on se silti aikas loistava lapsi ♥
Kepit menee melkein suorina, vaikka välillä ei malttaisi millään keskittyä, kun olisi kivaa vain juosta miljoonaa omia reittejä... Pikkuinen taipuu välillä jo valsseihin ja välistävetoihin, vaikka välillä tuntui, että sitä päivää saadaan odottaa hamaan tulevaisuuteen. Aina tauon koittaessa, esim. kun mamma siirtelee esteitä tai mallaa rimojen korkeuksia, pikkulikka pitää omaa kivaa paukuttelemalla keinua edestakaisin. Keinu on ihan lempparieste. Muillakin kontakteilla on kiva seistä odottamassa namppaa =)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti