Hoitopaikka hakusessa Veijarille

Veijari on nyt ollut meillä hoidossa reilut neljä viikkoa ja isojen tyttöjen kärsivällisyys alkaa olla lopussa. Nyt on siis uusi hoitopaikka ollut etsinnässä. Veijarin hoitotarve jatkuu vielä toistaiseksi. Nuorimies saattaa olla uuden kodin tarpeessa, jos Veijarin emännän terveys ei kohene.

Veijari kävi jo kokeeksi Anniinan hoivissa viime perjantain ja lauantain välisen yön. Muuten meni paremmin kuin hyvin, mutta selvisi, että Veijari tunsi itsensä hylätyksi jäädessään heti ypöyksin uudessa paikassa, etenkin, kun ei ollut koirakavereitakaan... Veivei on meillä ollut ihan hiljaa, kun olen jättänyt koirat keskenään. Se siis oli ulvonut yksin ollessaan. Suurkiitos Anniinalle yrityksestä ♥

Veijari lähti nyt maanantaina kokeeksi Saaran lauman hoiviin. Toivotaan, että Isak hyväksyy meidän nuorenmiehen laumansa jatkeeksi. Veijarihan on elänyt tähänkin asti uroslaumassa. Parempaa hoitopaikkaa ei voisi olla!! Saara ja Veijari treenasivat jo heti agilityakin ja Veijari oli ihan intopiukeena hommissa mukana ♥

Toivotaan, että nyt tärppää!

Meilä on kotona ihanan seesteistä, kun isojen tyttöjen pipo ei kiristä :)

Sisko ja sen veli ovat ihan parhaat kaverukset aina vaan ♥

Karpo-Korvaeläin on kasvanut hienosti korviinsa :)

Diiva oli Vein mielestä iiiiihana

Hupsista

Onpas päivitysväli venähtänyt... Noh, eikä tässä ihmeitä ole tapahtunut. Treenejä on vedelty, joulu ja uusi vuosi tulivat ja menivät.

Veijarin vierailu venyi joulun yli, mikä varmisti sen, että en päässyt jouluna suunniteltuun reissuun Seinäjoelle. Ja vierailu jatkuu itse asiassa edelleen. Nuorimies on ollut meillä jo reilut nejä viikkoa. Isojen tyttöjen pinna kiristyy päivä päivältä, kun Veijari ei niiden mielestä ole riittävän nöyrä, vaan kuvittelee voivansa osallistua kaikkeen samalla tavalla kuin muutkin. Etenkin Kiusa on ihan kypsä. Tuitui on hyödyntänyt veliveikkosen läsnäoloa lähinnä painiharjoitusten muodossa, harjoiteltu on monta kertaa päivässä. Ihan joka päivä.

Uutena vuotena myös Hoppu oli taas ilonamme. Hoppu menee omien tyttöjen kanssa lauman osana, mutta Veijari oli taas turhan innoissaan Hopusta, mikä kiristi Hopun äärisuojelevan äiskän eli Kiusan pinnaa. Kaikki meni kuitenkin ihan hyvin. Kukaan laumasta ei piittaa ilotulituksista pätkääkään, joten siitä ei tarvinnut murehtia. Otettiin rennosti koko porukka :)

Jos olisi oma piha ja lenkille voisi lähteä ilman remmisirkusta, tällainen isompikin lauma menisi varsin kivuttomasti. Eli lottovoittoa anomaan taas.

Armin lapset kasvavat kohisten. Kaksiviikkoisia palleroita. Armi näyttäisi olevan yhtä rauhallinen ja hellä äiti kuin oma äitinsäkin oli ♥

Muutama hämärä kuva viime vuoden viimeiseltä päivältä:

Kiu ja Vii

Sitten Hopun ja Tuikkeen vuoro

Seuraavina Veijari ja Tuike

Ja sitten vielä koko porukalla